"Horttoilu" on yksi minun lempi harrastuksistani. Paremminkin luonnon antimet ja yrttien keruu. Horttoilu sana on vaan nykypäivän ilmaisu entisajan pakolliselle ruuan keruulle.
Nautin suunnattomasti metsässä palloilemisesta, ja yrttien ja juurien, ym luonnonantimien keruusta. Marjat ja sienet mukaan lukien. Esi-isämme jo "harrastivat" tätä horttoilua, mikä on nyt noussut kovaa vauhtia kaupunkilaisten ykkös harastukseksi. Onneksi asun maalla , piha täysi kaiken maailman herkkuja ja aivan lähimetsistä löytyy lisää.
Villi yrttejä käytettiin ihan yleisesti paitsi lääkkeeksi myös ravinnoksi. Jo keskiajalla tunnettiin luonnon kasvit hyvin. Keväisin kerättiin ja varastoitiin yrttejä suurin osa, mutta myös kesällä ja syksyllä.
Laittelen teille muutamia erittäin herkullisia villiyrtti ruoka reseptejä. Kokeilkaa kuin kerkeette.
Villi yrtit hän käy syötäväksi ihan sellaisenaan, tai puuroissa, salaateissa, keitoissa, pata ruuvissa, leivon naisissa, leivässä jne. tai ihan vaan pienessä määrin mausteena.
Luettelen muutamia helposti löytyviä herkullisia villi yrttejä:
Apila; Apiloita on monenlaisia ja värisiä, Puna-, valko- ja kelta-apila meillä tunnetuimpia. Niiden kukat ja lehdet sopivat raakoina syötäviksi tai kuivatetaan. Kukat ja lehdet kauniita vaikka kakun koristeena. Lehtiä voi käyttää pannukakkuihin, muhennoksiin, ne ovat miedon makuisia ja ravinto rikkaita. Juurrakko lääkkeenä yskään ja lisää virtsan eritystä.
Ketohanhikki : Ketohanhikin juurakot kelpaavat ravinnoksi. Sillä ne ovat eräänlaisia varasto juuria, ovat noin lyijy kynän paksuisia ja ovat täynnä vara ravintoa. Juurrakot ovat väriltään keltaisia ja maistuvat porkkanan ja palsternakan väli maastosta. Täällä Pohjolassa ne ovat olleet viikinki ajoista asti kansan yleistä ravintoa. Juuret voi käyttää ravinnoksi raakoina, keittää tai paahtaa. Parhain keräys aika on keväällä, mutta voi kerätä kokoajan. käy esim: keitot ja muhennokset. Ketohanhikin maan päällisiä osia on käytetty rohdoksena.
Litulaukka: Litulaukka on vanha rohdos- ja ravinto kasvi. Litulaukka sisältää rikkipitoista haihtuvaa öljyä ja sen haju ja maku muistuttaa sipulia, ruohosipulia tai miedosti valkosipulia. Sen lehdet ja lidut sopivat raakoina käytettäväksi sipulin tavoin, ja erityisen hyvää se onkin kalan kanssa.
Matara: Matarat ovat maukkaita mauste kasveja. Niillä on ollut tärkeää talous käyttöä jo vuosi satojen ajan. Kierumataran nuoria pehmeitä versoja on käytetty salattiin vesi heinän ja suola heinän kera tai muhennoksiin. Maku on mukavan mausteinen, myös kukkia voi käyttää. muutkin matara kasvit ovat käyttö kelpoisia.
Niittyhumala: sitä pidetään suomen alkuperäiskasvina. Kukat ja lehdet kelpaa ruuaksi tai teeksi.
Peltokanankaali: se kelpaa ruuaksi koko maan päällinen versio. Lehdissä on C-vitamiinia 3-4 kertaa enemmän kuin appelsiinissä. Peltokanankaali toimii etenkin juustoissa, lammaskaalissa, maustevoissa. Siemenet voi käyttää sinapin tavoin ja tehdä peltokanankaalisinappia. Lääkkeenä käytettynä se lisää virtsan eritystä ja parantaa ruokahalua.
Pelto-orvokki ja keto-orvokki : molempien lehtiä ja kukkia voi käyttää sellaisenaan, salat teihin , kakkujen koristeeksi. Niistä voi tehdä kukka vettä ja kukka siirappia ruuan mausteeksi tai kosmetiikkaan. Rohtokäytössä orvokkeja käytettiin mm. pään särkyyn. Luonnon orvokit ovat siis syötäviä, mutta taimi tarhojen orvokit ei, Vasta kun taimitarhan orvokit ovat villiintyneet voi niitä syödä. Yleensä siihen villiintymiseen menee vuosi.
Pihatähtämö eli vesiheinä: kelpaa syötäväksi ihan kokonaan, juurta myöten. Se oli jo keskiajalla yleinen ravinto kasvi, sillä ruokittiin ihmisten lisäksi myös kotieläimiä. Kasvia voi pakastaa, kuivata talven varalle. Siitä voi tehdä ruuaksi mitä vain, keitoista -leipiin.
Poimulehti: piparkakunmuotoinen lehti on kaunis vaikka voileipä kakun päällä koristeena. Ravinnoksi käy koko kasvi, kukat , varsi ja juuret. Pomunlehdessä on hyvin paljon C-vitamiinia. Kuivta, pakasta. Sopii kaikkeen ruuan laittoon.
Ratamo: sen siemenillä ja juurilla voi maustaa keittoja , puuroja, leipiä, juomia. Erityisesti likööreden mausteena ehdoton mauste. Lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin tai kaalin tavoin kääryleisiin. Kaikkien ratamojen siemeniä on käytetty suolen toiminnan ongelmien lääketsimiseen ja mm. jänönratamon siemeniä myydään nykyään psyllium-nimellä. Siemenet alentavat myös korkeata kolestrolia. Ratamon siemeniä ja juuria käytetään yskään ja kuumeeseen. Ratamon lehdellä meistä jokainen varmaan on parantannut haavoja ja hiertymiä. Myös lehdistä ennusteettiin.
Sauniot: kaikki sauniot sopivat suolaisiin sekä makeisiin ruokiin, kuten, maksaan, kalaan, linturuokiin ja vihanneksiin. Peltosaunion eli saunakukan lehtiä voi käyttää tillin tavoin. Hauteena käyttetynä saunio poista myrkkyjä kehosta. Piasaunion koko versio kukkineen maistuu ananakselle. Kamomillasauniosta käytetään mykeröt mm. ihanaan pikkelsiin, mutta myös tehokas kuume-, tulehdus-, ja vatsa lääke.
Savikat ja maltsat: ovat ikivanhoja viljelykasveja, joita nykyään pidetään ilkikurisina rikkakasveina. Tunnemme varmasti Jauhosavikan, se käy ravinnoksi koko kasvi siemenistä juureen. kuivata ja käytä viherjauheena/jauhona, leivo leipää tms. käy keittoihin , patoihin, lihan kanssa jne... Lääkkeenä sitä käytettiin edistämään ruuansulatusta, ummetukseen, turvonneisiin imurauhasiin, virusinfektioissa verta puhdistamaan ja yleisesti sairaan toipumista edistämään.
Siankärsämö: sen lehdet käy voileivänpäälle, munakkaisiin, salaattiin, tai tillin tavoin käytettynä. Lääkeominaisuus sillä myös on antiseptisiä ominaisuuksia ja se tappaa hiivaa.
Jos sitä hierotaan munanvalkuaisen ja hunajan kanssa haavaan poistaa se epäpuhtaudet ja lievittää kipua. Jos sitä keitetään viinissä ja juodaan aamuisin, lievittää se sisäistä halvausta. Jos se keitetään siemenineen ja lisätään majavanhaustaa sekä etikkaa, juodaan aamuisin se lieventää ja pysähdyttää verenvuotoa.
Suolaheinät : kasvavat koko maassa. Niiden raikkaan hapan maku johtuu oksaalihaposta, joka lisääntyy kukinnan alkaessa. Kasvissa on aika paljon C-vitamiinia. Käy kaikkeen ruuan laittoon. Voi kuivata ja pakastaa.
Tatar: tatarkasveja suomessa on aika paljon eri lajeja. mm. nurmitatar on maukasta maistuu pähkinältä. Ukontatar on muinainen puurokasvi pohjoismaissa. Tatarta voi siis käyttää hyvin monella tapaa, juuret liotetaan ja keitetään sekä paahdetaan. Siemenet jahoiksi ja puuroksi.
Voikukka: siinä on erittäin paljon C-vitamiiniä, kasvin voi hydyntää kokonaan. lehdet ja nuput salatteihin, muhennoksiin, piirakoihin. lehtiä kuivataan viherjauheeksi. Juuria käytetään, kahvinkorvikeena, kaljan mausteena sekä keittoihin ja patoihin.
Siinä tunnetuimpia pihan herkkuja.
Kirjottelempa teille muutamia herkullisia ruokaohjeita villiyrteistä. Nautikaa ja uskaltakaa kokeilla, pihat ja metsät pullollaan ilmaista ravintoa.
Muistattehan että yrttejä ei tule käyttää jos on allergioita, eikä kaikkia suositella lapsille. Eikä myöskään pitkäaikaisessa käytössä lääkinnällisesti.
"Horttoiluhan" on yksi osa noituuden miljoonasta muusta, mitä ei edes ajatella noituudeksi.
Erittäin vanhassa kansanperiteessä tiedetään ja tehtiin siirappeja molella tapaan. Tässä yksi siirappi Juolavehästä, joka on erittäin käyttökelponen monella saraa, ruokana, lääkkeenä ja loitsutessa.
Juolavehnäsiirappi
tulee noin 1,5 kg siirappia joka maistuu maltailta.
10 kg tuoreita juolavehnän juuria
vettä
Pese juuret huolellisesti, silppua ne ja huuhdo silppu kolmessa vedessä. Pane pesty silppu ruukkuihin ja kaada vettä päälle niin paljon, että juuret peittyvät. Pistä päälle lautanen , kivi painoksi. Liota juuria yön yli. Keitä sitten liotus vedessä ainakin 2 tuntia. Siivilöi sen jälkeen juuret pois ja käytä ne salaatissa tai leipätaikinassa. Keitä liemi kokoon siirapiksi (5-8 tuntia).
Jäkälävelli
Jäkälää käytettiin ennen paljon arkipäivässä ruokana, magiassa ym. Kerää jäkälää vain puhtaista paikoista.
4 syöjälle:
250g jäkäläjauhoa (jäkäläjauhon teko ohje alla)
1l heraa, kirnupiimää, piimää tai maitoa
1-2 rkl ruisjauhoja
ripaus suolaa
Kiehauta neste ja vispilöi ruisjauhot ja sen jälkeen jäkäläjauhot ja suola. Velli saa kiehua 20-30 min.
Jäkälän jauhaminen jauhoksi
Puhdista kerätty jäkälä roskista ja levitä kuivumaan. Kun jäkälä on rapisevan kuivaa, liota sitä 12 tuntia, jotta osa katkerasta makuaineesta poistuu. Liotuksen jälkeen puhdista jälälä viellä mahdollisista roskista ja anna kuivua. Murskaa sitten kuiva jäkälä ja jauha mortellissa hienoksi jauhoksi. Tälläisena se säilyy rajattoman kauan. Moit myös murskata jäkälän ensimmäisen kuivauksen jälkeen ja liottaa sen vasta murskattuna.
Vesiheinämuhennos
Vesiheinässä on paljon kosteutta, joka haihtuu kuumentaessa. Kerää siis paljon kerralla.
vesiheinän versoja
lusikallinen voita tai silavaa
litukkaa tai muista mausteita
Laita vesiheinä ja rasva kattilaan ja anna vesiheinän pehmetä (noin 5 minuttia). Mausta esim: lutukalla.
Haudutettu Poimunlehti
Tällä samalla tavalla voit hauduttaa muitakin lehtiä, esim: voikukan lehtiä tai nuppuja. Haudutetut lehdet sopivat erityisesti lihan tai kalan seuraksi. Varaa kullekkin syöjälle 1 dl yrttejä.
nuoria poimunlehtiä
voita
suolaa
Laita pannuun voi ja lehdet. Anna lehtien hautua voissa 10 min. Lisää lopuksi suola.
Maistele herkullisia Noitamaisia ruokia ja nauti.
Kirjoittelen reseptejä lisää jahka kerkiin, mutta myös erikoisia ihania juomia alkoholia unohtamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti